IIR tehostaa työtä kylmäaineiden turvallisuuden lisäämiseksi

Alexander Cohr Pachai, Technology Manager, Johnson Controls / Chair IIR WG Refrigeration Safety

Viimeisten 150 aikana ihminen on oppinut käyttämään lukuisia kylmäaineita. Niistä ensimmäisiä olivat ammoniakki, eetterit, metyylikloridi, ilma ja hiilidioksidi. Niiden jälkeen hiilivetyjen käyttö ensin yleistyi ja sitten lähes lakkasi, kun 1930-luvulla markkinoille tulivat ensimmäiset CFC-yhdisteet eli freonit sekä myöhemmin HCFC-yhdisteet. Freoneiden myötä hiilidioksidin ja hiilivetyjen käytöstä kylmäaineina luovuttiin, mutta ammoniakki pysyi markkinoilla. Energiatehokkuutensa vuoksi sitä käytettiin suurissa teollisissa järjestelmissä eri puolilla maailmaa.

Vuosien kuluessa insinöörit ja teknikot oppivat suunnittelemaan aiempaa turvallisempia järjestelmiä ja parantamaan turvallisuutta nesteiden kanssa työskenneltäessä. Onnettomuuksia tapahtui, mutta niistä myös opittiin. Teollisuus kehittyi ohjeiden myötä, ja vähimmäisvaatimuksia koskevia standardeja alettiin asettaa.

Kaikki tähän saakka teollisuudessa käytetyt kylmäaineet oli luokiteltu ei-syttyviksi. Sen jälkeen kun tutkimuksen ja tuotekehityksen tavoitteeksi tuli löytää korvaajia korkean GWP-luvun (Global Warming Potential) omaaville kylmäaineille, kemianteollisuus on löytänyt uusia vaihtoehtoja, joilla on alhainen tai lähes olematon GWP. Näillä aineilla on kuitenkin hintansa – ne ovat syttyviä ja joissakin tapauksissa myrkyllisiä. Jotkut kylmäaineet hajoavat luonnossa ja tuottavat myrkyllisiä sivutuotteita.

Uudet kylmäaineet vaativat uusia taitoja insinööreiltä ja teknikoilta. Muutoksen on tapahduttava nopeasti, jotta teollisuus saavuttaisi poliitikkojen asettamat tavoitteet. Uusien standardien kehittämistä on nopeutettava ja kokemusta kerättävä lennossa.

Tämä kehityskulku taustoittaa uuden työryhmän perustamista. Työryhmän tavoitteena on kerätä tietoa kylmäaineiden käyttöön liittyvistä onnettomuuksista ja julkaista selvitys niiden tarjoamista opeista riskien vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Sattuneista onnettomuuksista oppiminen parantaa kaikkien turvallisuutta jatkossa. Työryhmän selvitystä päivitetään säännöllisesti, jotta sen sisältämät tiedot pysyvät ajan tasalla.

Kuka voi osallistua?

Periaatteessa kuka vain voi lähettää ryhmälle tietoja. Saadut raportit arvioidaan ja luokitellaan, ja onnettomuuden syyn ja ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi huomioidaan, onko muita samankaltaisia onnettomuuksia havaittu. Kuka vain voi osallistua työryhmän kokoontumisiin. Pidämme myös jatkuvasti yhteyttä alan teknikoihin, jotka auttavat lehdistökertomusten kääntämisessä ja välittävät paikallisesti julkaistuja tietoja. Näin saamme tietoja niistäkin onnettomuuksista, joista emme muutoin kuulisi.

Miten olla yhteydessä?

Tietoja voi lähettää sähköpostilla työryhmän vetäjälle ja puheenjohtajalle Alexander Cohr Pachaille osoitteeseen alexander.c.pachai@jci.com. Kaikki aiheeseen liittyvä tieto tervetullutta. Koska on tärkeää, että tapaukset pystytään erottamaan toisistaan, onnettomuuden päivämäärä ja tapahtumapaikka on mainittava tarkasti, ja jos mahdollista, mikä kylmäaine on ollut kyseessä. Koska lehdistön selonteoissa voi olla virheitä, lehdistössä jaetut tiedot tulee tarkistaa paikalliselta pelastuskeskukselta.